Kolme Nopeeta: Suomalaisten pilsnereiden Fuck, Marry, Kill
Jos Fuck, Marry, Kill ei ole pelinä tuttu, siihen pääsee tutustumaan esimerkiksi täällä. Pelin pelaaminen oikeilla ihmisillä (saati sitten eläimillä) on moraalisesti arveluttavaa, myönnetään, mutta suomalaisten pilsnereiden kohdalla en näe eettisiä ongelmia. Pilsnereiden uudesta tulemista on viime aikoina kohkattu maltillisesti, joten päätin ottaa kolme kotimaista pilsiä testiin ja laittaa ne jonkunlaiseen järjestykseen.
Mukana pelissä ovat:
Kanavan Panimon Sulku 5,2 %
Sonnisaaren Pils 4,7 %
Beer Hunterisin Mufloni Pilsner 5,5%
Väittävät ettei ulkonäöllä ole väliä ja sisus on se mikä merkkaa, höpö höpö. Ilokseni kaikki pullot ovat visuaalisesti kivannäköisiä, vaikkakin erilaisia. Sonnisaari ja Mufloni ovat pelkistetyn tyylikkäitä. Sulun raikas ote ja kesäinen vesistö hivelee silmää. Jos jotain eroja on saatava, niin ehkä Sulku vie tämän erän täpärästi.
Lasiin kaadettuna väri- ja vaahtoeroja löytyy. Sulun kaunis kuparinen väri antaa viitteitä maltaisuudesta, kun taas Sonnisaaren kellertävä väri ja varsin paksu vaahto viittaa kepoisempaan suuntaan. Sulun vaahto katoaa nopeasti, kun taas värissä kahden edellisen väliin sijoittuva Mufloni pitää suurikuplaisen puolikkaan sormen vaahdon pidempään. Vaikea valita suosikkia, mutta puolikkaan sormen mitalla Muflonille tämä osio.
Tuoksuissa on myös yllättävän paljon eroja. Sonnisaaresta nokkaan leijuu metallinen ja hedelmäinen aromi, kun taas Kanavan panimon tuotos on selkeästi hiivainen ja maltainen. Muflonin tuoksu on hyvin hento. Mikään ei ole tuoksultaan mitenkään erityisen houkutteleva, ehkä Sonnisaari kuitenkin nousee pullonkaulanmitan muiden yläpuolelle.
Ensihörppyjen jälkeen alkaa eroja syntymään. Sonnisaari on mukavan hedelmäinen ja raikas. En odottanut pilsneriltä näin vahvaa ja hedelmäistä humalointia, mutta se toimii. Sulku maistuu vähän erikoiselta, maussa on selkeästi hiivaa ja joku outo sivumaku, jonka parempi puolisko tunnisti aurajuustoksi. Oluen lämmetessä aurajuuston maku on jo täysin selkeä ja dominoiva. Liekö pullossa jotain häikkää? Olen juonut tätä aikaisemmin hanaversiona ja silloin sivumakua ei ollut. Mietin jopa uuden pullon hankkimista tätä testiä varten, mutta olut on juomakelpoinen ja tälläisenä se myytiin, joten olkoon. Pitänee kokeilla toinen yksilö myöhemmin. Ei se varsinaisesti pahaa ole, mutta erikoista. Muflonissa hientotunteinen humalointi soljuu rungon päälle saumattomasti. Erittäin miellyttävä tasapainoinen juomakokemus ja puolen litran pullo tuntuu loppuvan kesken. Erinomainen.
Peli on raaka ja ratkaisuja on tehtävä. Tällä kertaa jako on suhteellisen helppo.
Villi ja erikoinen Sonnisaari: Fuck
Elegantti ja tasapainoinen Mufloni: Marry
Lupauksia antanut, mutta aurajuustolta maistunut Sulku: Kill
Rip Sulku.
Kommentit
Lähetä kommentti